Omaishoitopuhe 5.12.09

Loimaan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry:n joulujuhla 5.12.2009

Ohjelmajohtaja Maija Perho

Miten tuetaan omaishoitajan jaksamista ja työtä?

Omaishoidon ja omaishoitajien työn suuri merkitys tunnustetaan tänä päivänä kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla. Tukijärjestelmää sekä omaishoitajien jaksamista koskevia palveluja on viimeisten runsaan 10 vuoden aikana kehitetty, mutta tarpeet kasvavat tehtyjä parannuksia nopeammin ja kehitettävää on edelleen paljon.

Omaishoidon tuen turvin hoidettiin lähes 35 000 henkilöä vuonna 2008. Vuodesta 2000 vuoteen 2008 omaishoidon tuen piirissä olevien määrä on noussut noin 50%:lla. Eniten se on noussut 75-84 -vuotiaiden ja 0-17-vuotiaiden hoidettavien ikäryhmissä. Yli 65-vuotiaiden hoitajien määrä on kaksinkertaistunut. Omaishoidon tuen taso on sidottu indeksiin: ensi vuonna vähimmäishoitopalkkio on 347,40 € ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen vähimmäispalkkio on 694,83 €.

Keskeisimmät omaishoidon tukijärjestelmän kehittämistarpeet ja –toiveet liittyvät tuen tasoon, omaishoitajan vapaapäivien järjestämiseen ja jaksamisen tukemiseen. Tuen erilaiset myöntämisperusteet maan eri osissa ovat myös herättäneet perusteltua arvostelua. Oma kysymyksensä em. lisäksi ovat erityisryhmien erityistarpeet. Tehtyjen selvitysten perusteella on mm. käynyt ilmi, että omaishoidontuen saantiedellytyksiä arvioitaessa psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointi jää vähäiseksi.

Peruspalveluministeri Paula Risikko järjesti taannoin ns. pyöreän pöydän tilaisuuden kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Ko. tilaisuudessa oli eri viranomaistahojen edustuksen lisäksi kuultavana alan järjestöjä, mm. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Ko.tilaisuudessa nousivat esille mm. seuraavat, erityislapsia hoitavia omaisia kuormittavat tekijät:
– työelämän ulkopuolella oleminen; omaishoidon tuki ei riitä korvaamaan ansionmenetystä ja omaishoitaja voi syrjäytyä työmarkkinoilta
– kotiin saatavan avun riittämättömyys ja laitospaikan tarjoaminen aiheuttavat pelkoa lapsen menetyksestä
– hoidon suuri sitovuus; ajalliset mahdollisuudet sosiaalisten suhteiden ylläpitoon, vertaistukeen tai kuntoutukseen ovat erittäin pienet
– sairausloman pitämiseen liittyvät ongelmat
– katkonainen yöuni, väsymys; vanhemmat ja perheen lapset sairastuvat fyysisesti ja henkisesti rajallisen avun ja sen myötä kehittyvän uupumuksen vuoksi.

Omaishoidon tuen myöntämisessä tarvitaan kattavaa omaishoitoperheen tuen ja palvelutarpeen arviointia. Nykyinen fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä painottava arviointitapa ei tunnista riittävästi ihmisen psykososiaalisia tarpeita ja mielenterveyden ongelmia eikä näiden aiheuttamaa hoidettavan ja hoitajan tuen ja palvelujen tarvetta. Yhtenäisten tuen tarpeen määrittämisen kriteerit tulee luoda osana muita kehittämistoimia.

Omaishoitajien vapaapäivien järjestely on kirjavaa ja osin puutteellista. Hoidettavan ja hoitajan yksilöllisiä tarpeita ja toiveita ei riittävästi oteta huomioon yksipuolisen palveluvalikoiman vuoksi. Hoito järjestetään enimmäkseen lyhytaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodissa, terveyskeskuksen vuodeosastolla, erityishuoltopiirin laitoksessa tai kuntoutuslaitoksessa. Vähän käytettyjä mutta usein toivottuja sijaishoidon muotoja ovat lomituspalvelu kotona, perhehoitolomat ja kotipalvelun avulla järjestetty sijaishoito.

Monissa kunnissa on kehitetty hyviä käytäntöjä. MM. Helsingissä sijaisomaishoito on uusi vaihtoehto lakisääteisten vapaiden aikaiseksi korvaavan hoidon järjestelyksi. Sijaisomaishoitoa voi käyttää muiden omaishoitoa korvaavien vaihtoehtojen, siis esimerkiksi lyhytaikaisen laitoshoidon rinnalla. Omaishoitaja esittää itselleen sijaishoitajaa perheen omasta lähipiiristä. Sosiaalivirasto arvioi sijaishoitajan soveltuvuuden ja tekee omaishoitosopimuksen. Kriteerit ja velvoitteet ovat samat kuin omaishoitajilla muutenkin. Sijaisomaishoitajalle maksetaan palkkio toteutuneiden hoitovuorokausien perusteella. Palkkio on kaksiportainen (100 tai 50 €/vrk) hoidon sitovuuden mukaan. Palvelu suunniteltiin muista kaupungeista saatujen kokemusten perusteella ja yhteistyössä omaishoidon asiakasjärjestön kanssa. Sijaisomaishoito on osoittautunut hyvin toimivaksi järjestelyksi.

Helsingissä toimii myös neljä omaishoidon toimintakeskusta . Jokaisessa toimintakeskuksessa on yksi päätoiminen työntekijä, sosiaaliohjaaja. Toimintakeskus on kaikille omaishoitoperheille tarkoitettu palvelu. Omaishoitosopimusta kaupungin kanssa ei siis edellytetä. Toimintakeskusverkoston soisi laajenevan koko maassa ja tässä alan järjestöillä on tärkeä aloitteentekijän ja yhteistyökumppanin rooli.

Vanhustyön Keskusliitossa on osana Geriatrisen kuntoutuksen kehittämishanketta luotu Omaishoito yhteistyönä – tukimalli, jonka keskeiset toimintaperiaatteet ovat seuraavat:
– koko perheen tukeminen
– joustava ja ripeä reagointi
– kulttuurinen herkkyys: erilaisten kulttuurien tunnistaminen ja hyväksyminen
– perheen autonomian kunnioittaminen ja yhteistyön kehittäminen
– perhe-elämän tukeminen
– optimismi ja voimavarojen tukeminen

Hyvistä malleista ja käytännöistä ei ole puutetta kunhan ne vain saataisiin arjen työhön ja toimintaa omaishoitajien ja hoidettavien hyväksi.

Omaishoidon tuen taso, yhtenäiset toimintakyky- ja hoitoisuuskriteerit sekä mahdollinen omaishoidontuen ja hoitotuen yhdistäminen ovat ns. SATA-komitean pohdittavana. Sen työ on loppusuoralla ja mm. mahdollinen KELA-siirto oli hallituksen iltakoulun pohdittavana kuluvalla viikolla. Näistä periaatteista vallitsee laaja yksimielisyys, mutta lopulliset päätökset jäävät nähtäväksi, kun komitea antaa lopullisen mietintönsä.

Em. sisällöllisten ja lainsäädännöllisten kehittämistoimenpiteiden ja lainsäädäntömuutosten lisäksi tavoitteena on omaishoidon tuen kattavuuden parantaminen siten, että tuen piirissä olisi vuoden 2012 loppuun mennessä 5-6% yli 75-vuotiaista. Laadullisena tavoitteena on entistä parempi tukikokonaisuuden räätälöinti omaishoitoperheen tarpeisiin. Esiteltyjen tavoitteiden toteuttaminen on sekä eettisistä, inhimillistä ja myös taloudellisista lähtökohdista katsoen oikein ja tarpeellista. Vaikka omaishoidontuki ei ole ns. subjektiivinen oikeus, on sekä epäeettistä että epätaloudellista olla tukematta omaishoitajien työtä; vaihtoehto olisi useissa tapauksissa kalliimpi laitoshoito.


Liity henkilöjäseneksi

Täytä alla oleva lomake liittyäksesi henkilöjäseneksi

Sukunimi *

Etunimi *

Katuosoite *

Postinumero *

Postitoimipaikka *

Puhelin

Sähköposti *

Syntymävuosi *

Haluan Lähellä-lehden
selattavana nettilehtenäpaperisena lehtenä postitse

captcha
Kirjoita koodi kenttään

×
Liity kannatusjäseneksi

Täytä alla oleva lomake liittyäksesi kannatusjäseneksi

Yrityksen nimi *

Yhteyshenkilö*

Katuosoite *

Postinumero *

Postitoimipaikka *

Puhelin

Sähköposti *

captcha
Kirjoita koodi kenttään

×